lauantai 13. lokakuuta 2018

Robotiikkaa Riihimäellä

Osallistuin pari viikkoa sitten Digikillan järjestämään Ohjelmointi ja robotiikka perusopetuksessa -seminaariin Riihimäellä. Paikalle oli kertynyt mukava määrä aiheesta kiinnostuneita opettajia ympäri Suomen. Päivä sisälsi sekä mielenkiintoisia puheenvuoroja että toiminnallisia työpajoja.

Aamun esityksistä mieleenpainuvin oli Riihimäen sivistysjohtaja Esa Santakallion puheenvuoro, jossa hän avasi Riihimäen suhdetta robotiikkaan. Riihimäellä robotiikka nähdään tärkeänä osana tulevaisuutta, joten se on valittu osaksi kaupungin strategiaa. Täten siihen myös panostetaan kovasti. Riihimäellä on esimerkiksi koulutettu opettajia robotiikkaosaajiksi sekä laadittu robotiikan opetussuunnitelma. Opetussuunnitelman avulla on tarkoituksena luoda robotiikan opetuksen jatkumo alakoulusta ammattikorkeaan saakka. Perusopetuksen puolella robotiikka nivoutuu luontevasti esimerkiksi matematiikkaan ja käsitöihin, lisäksi sitä voi opiskella valinnaisaineena että koulujen kerhoissa. Perusopetuksen tavoitteena on antaa kaikille oppilaille vahva robotiikan yleissivistys ja jatko-opintojen kautta nivoa se luontevasti työelämään.

Santakallio korosti puheenvuorossaan myös sitä, että ohjelmointi on vain pieni osa robotiikkaa. Sama viesti tuli ilmi myös Reetta Viitasen vetämässä työpajassa, jossa pääsimme näkemään Vex IQ-robotteja ja juttelemaan niitä rakentaneiden oppilaiden kanssa. Viitanen kertoi ensin yleisesti robotiikan opetuksesta perusopetuksessa ja tämän jälkeen robotiikkaan liittyvästä kilpailutoiminnasta, jossa Riihimäen oppilaat ovat menestyksekkäästi olleet mukana. Työpaja avasi hienosti robotiikan monipuolisuutta. Tiivistettynä kuvauksena esimerkiksi kilpailutoiminnassa annetaan etukäteen tieto siitä, mitä robotin tulee osata suorittaa (esim. kerätä renkaita, roikkua rekissä) ja minkä verran mistäkin toiminnasta saa pisteitä (pelkästä roikkumisesta vähemmän, jos robotti pystyy roikkuessa nostamaan itseään ylöspäin niin enemmän jne.). Näiden tietojen pohjalta oppilaiden tulee suunnitella millainen robotti vastaisi parhaiten kriteereihin. Kun suunnitelma on kasassa, tulee robotti itse rakentaa. Tämän jälkeen se tulee vielä ohjelmoida sekä itse ohjata. Vaiheita on todella monia ja niitä toistetaan ja kerrataan useita kertoja. Työskentelyn aikana tulee opittua kuin itsestään useita taitoja: tiimityöskentely, vastuun jakaminen,  ongelmanratkaisu, suunnittelu, testaus, ohjelmointi...

Viitanen kertoi, että varsinkin toiminnan alussa opettajan apua tarvitaan paljon. Kun oppilaat pääsevät ideaan kiinni, alkaa toiminta sujua oppilailta itseltään ja avun tarve vähenee huomattavasti. Oppilaat myös päättävät itse, miten esimerkiksi jakavat vastuuta ja kuinka hommat hoidetaan. Pajassa oli mukana robotiikkakisoihin osallistuneita oppilaita ja näiden kilpailurobotteja. Oli aivan ihanaa seurata, miten innostuneesti oppilaat kertoivat mm. roboteistaan ja työskentelystä! Työpaja avasi todella paljon silmiä ja lisäsi entisestään arvostustani robotiikan opetusta ja opiskelua kohtaan. Kouluissa on todellisia monitaitureita!

Mielestäni Riihimäen päätös panostaa robotiikkaan on sekä todella rohkea että järkevä. Robotiikkaopetuksen avulla saadaan nivottua yhteen useita tärkeitä tulevaisuuden taitoja. Jään innolla seuraamaan jatkoa!

Tämän vuoden kilpailutyö on jo suunnitteilla: robotin tulisi mm. osata ottaa kiinni keltaisesta tangosta ja roikkua siinä. Lisäpisteitä saa, jos robotti pystyy roikkuessa nostamaan itseään ylöspäin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti